Mainos

Puolueiden erot

Yhteiskuntaopin kertauskurssilla kirjoitettu 6/6 pisteen essee syksyn 2013 YO-kirjoitusten tehtävään kaksi.

Alkuperäinen tehtävänanto:

Hufvudstadsbladet totesi pääkirjoituksessaan 4.4.2012 seuraavasti:



On puhuttu ideologioiden kuolemasta, mutta viime vuoden [2011] vaaliyllätyksen tarkastelu nostaa päinvastoin esiin ne vahvat ideologiset perusteet, joiden pohjalta äänestäjät ottavat  kantaa. Vastakkaisuudet asettuvat erilaisille akseleille. Niitä ovat vasemmisto–oikeisto, keskusalue–haja-asutusalue, kansallinen itsemääräämisoikeus–kansainväliset liittoutumat, liberalismi–konservatismi, kasvu–ympäristönsuojelu sekä myös asennoituminen kaksikielisyyteen.  

  Mikael Kosk, Partierna är tvungna att förnya sig, Hufvudstadsbladet, 4.4.2012

Pohdi, miten pääkirjoituksessa mainitut vastakkaisuudet ilmenevät nykyisten eduskuntapuolueiden välillä ja niiden sisällä.

---

Suomessa on useisiin muihin länsimaihin verrattuna paljon eduskuntapuolueita, minkä takia myös eduskuntapuolueiden aatemaailmat ovat hyvin kirjavia.

Perinteisessä keskusta-oikeisto-jaottelussa puolueet jaetaan niiden talouspolitiikan mukaan. Vasemmistopuolueet korostavat yhteiskunnan velvollisuutta huolehtia kansalaistaan korkeiden verojen ja julkisten palveluiden avulla, oikeistopuolueet taas yksilön omaa vastuuta matalamman verotuksen ja heikompien julkisten palveluiden kautta. Eduskuntapuolueista selkeästi vasemmistolaisia ovat vasemmistoliitto ja SDP, oikeistopuolueita taas kokoomus, Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja kristillisdemokraatit. Myös perussuomalaiset luetaan usein oikeistopuolueeksi, vaikka puolueen ajama talouspolitiikka onkin oikeistopuolueisiin verrattuna ajoittain melko vasemmistolaista. Loput eduskuntapuolueet asettuvat näiden ääripäiden välille.

Keskusaluetta tukevat puolueet ajavat erityisesti tiiviisti asuttujen kaupunkialueiden asemaa, haja-asutusalueen tukijat taas harvaan asutun maaseudun. Keskusaluetta tukee kaikkein selkeiten vihreät, haja-asutusaluetta keskusta ja jossain määrin myös perussuomalaiset. Tämä näkyy selkeästi myös puolueiden kannattajissa; vihreiden vahvimpia tukialueita ovat suuret kaupungit, keskustan taas maaseutu.

Kansainvälisillä liittoutumilla tarkoitetaan Suomessa lähinnä Euroopan unionia ja puolustusliitto NATO:a. Kaikkein NATO- ja EU-vastaisin puolue on perussuomalaiset, joka vastustaa erityisen jyrkästi sotilaallista liittoutumista. Toisessa ääripäässä on kokoomus, joka on hyvin myönteinen Euroopan unionia ja NATO:a kohtaan. Myös vihreät on hyvin EU-myönteinen, mutta vastustaa Suomen liittymistä NATO:on.

Liberalismilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laajoja yksilönvapauksia, kuten esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliiton tai kannabiksen laillistamista, kannattavia, konservatismilla taas yksilönvapauksien laajentamista vastustavia tahoja. Eduskuntapuolueista kaikkein liberaalimpeja ovat vihreät ja vasemmistoliitto, jotka kumpikin muun muassa kannattavat homoseksuaalien adoptio-oikeutta. Toisessa ääripäässä ovat perinteisiä arvoja kannattavat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, jotka vastustavat homojen adoptio-oikeuden lisäksi myös sukupuolineutraalia avioliittoa. Erityisesti kristillisdemokraatit nojaavat aatemaailmassaan perinteisiin kristillisiin arvoihin.

Talouskasvua kannattavat puolueet antavat enemmän painoarvoa talouden kuin ympäristön hyvinvoinnille. Talouskasvukeskeinen aatemaailma on vahvinta kokoomuksessa ja perussuomalaisissa, ympäristökeskeinen taas vihreillä.

Kaksikielisyyteen, eli ruotsin kielen asemaan Suomen toisena virallisena kielenä, asennoituminen vaihtelee suuresti puolueiden sisällä. Ainoa ruotsin kielen asemaa selkeästi tukeva puolue on lähinnä ruotsinkielisten ääniä keräävä RKP ja ainoa selkeä vastustaja perussuomalaiset. Koska RKP on perinteisesti otettu mukaan lähes jokaiseen hallitukseen ja ruotsin kielen asema on puolueelle kynnyskysymys, eivät hallituspuolueet halua juurikaan heikentää ruotsin kielen asemaa.

Puolueiden aatekirjo on siis Suomessa hyvin laaja ja puolueiden aatteelliset erot hyvin suuria. Tämän takia hallituksen muodostaminen oli esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen hyvin hankalaa ja kaikki kuusi hallituspuoluetta joutuivat tekemään paljon kompromisseja hallitussovun aikaansaamiseksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti