Mainos

Suora ja edustuksellinen demokratia

Kevät 2015, tehtävä 1:
Mitä tarkoittavat suora ja edustuksellinen demokratia? Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia niillä on päätöksentekomenetelmänä?
Kevät 2018, tehtävä 9.2.:
Tarkastele välittömän ja välillisen demokratian eroja
-----

Demokratiaa eli kansanvaltaa voidaan harjoittaa joko suoraan ja edustuksellisesti (eli välillisesti). Edustuksellisessa demokratiassa ihmiset äänestävät vaaleissa itselleen edustajan, joka yhdessä muiden edustajien kanssa tekee päätökset kansalaisten valtuuttamina. Suorassa demokratiassa ihmiset eivät nimitä itselleen edustajia, vaan tekevät päätökset itse esimerkiksi kansanäänestyksen avulla ilman edustajia.

Edustuksellinen demokratia on nykyään suosituin demokratian muoto ja myös Suomessa harjoitetaan lähinnä edustuksellista demokratiaa. Edustuksellisessa demokratiassa äänioikeutetut kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat, jotka tekevät päätökset heidän puolestaan. Edustuksellinen demokratia on suoraan demokratiaan verrattuna nopeampaa ja tehokkaampaa, sillä äänestystilaisuuden järjestäminen esimerkiksi eduskunnan 200 edustajalle on paljon helpompaa kuin kansanäänestyksen järjestäminen yli neljälle miljoonalle äänioikeutetulle suomalaiselle. Koska ainakin valtakunnan tasolla kansanedustajan työ on kokopäivätyö, niin valituilla edustajilla on myös paljon enemmän aikaa perehtyä päätösten mahdollisiin seurauksiin.

Edustuksellisessa demokratiassa on kuitenkin myös ongelmia. Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset etääntyvät helposti poliittisesta päätöksenteosta, mikä horjuttaa demokratian perusideaa eli kansalaisten valtaa omista asioistaan. Yleensä edustajat eivät myöskään ole millään tapaa velvollisia toimimaan niin, kuin he ovat vaalien aikaan äänestäjilleen luvanneet. Jos ihmisten usko omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa vaaleissa on heikko, niin monet ihmiset eivät enää vaivaudu äänestämään, jolloin demokratia ei toimi kunnolla. Suomessa näin on käynyt europarlamenttivaaleissa: koska kansalaiset pitävät Euroopan parlamenttia etäisenä eivätkä usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon, niin europarlamenttivaalien äänestysprosentti jää jatkuvasti 40 prosentin pintaan.


Suora demokratia on nykyään harvinaisuus, mutta sen piirteitä löytyy nykyään myös suomalaisesta demokratiasta: esimerkiksi verrattain harvinaiset neuvoa-antavat kansanäänestykset ja vuonna 2012 käyttöönotettu kansalaisaloite voidaan nähdä suorana demokratiana, vaikka ne eivät sidokkaan kansanedustajia. Euroopassa suoraa demokratiaa harjoitetaan eniten tietyissä Sveitsin kantooneissa, joissa sitovat kansanäänestykset ovat yleisiä. Suorassa demokratiassa kansalaiset pystyvät itse osallistumaan aktiivisesti päätöksentekoon ja näin kansalaisten ääni tulee paremmin esille kuin edustuksellisessa demokratiassa.

Myös suoralla demokratialla on kuitenkin ongelmansa. Esimerkiksi Suomen eduskunta säätää jokaisella istuntokaudella noin 2 000 lakia ja asetusta, eikä keskivertokansalaisella ole aikaa tai edes kiinnostusta perehtyä kunnolla ehdotettuihin muutoksiin. Lisäksi jatkuvien kansanäänestysten järjestäminen miljoonille äänioikeutetuille olisi käytännössä hankalaa. Ihmiset eivät myöskään ole osoittaneet suurta kiinnostusta jatkuvaa suoraa demokratiaa kohtaan. Paljon kansanäänestyksiä järjestävissä Sveitsin kanooneissa äänestysprosentti jää yleensä alle puoleen, jolloin äänestystulokset eivät välttämättä heijasta kansan enemmistön todellisia mielipiteitä: esimerkiksi vuonna 2009 biometristen passien käyttöönotto hyväksyttiin sen saatua 50,15 % kannatus kansanäänestyksessä, johon osallistui vain 39 % äänioikeutetuista sveitsiläisistä.

Katso myös



Lähteet
Pizza-onlinesta tilaat pizzat, kebabit ja muut herkut kätevästi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti